Kankaanpainoa kera opettaja Kankaanpään

Parisen viikkoa koneellani on ollut erinäisiä teknisiä vaikeuksia, tahi sitten Googlella itsellään kun se ei ole päästänyt minua blogia päivittämään. Jälki jää -projektista viimeiset tiedot tulevat tänne piakkoin. Nyt kerron kuitenkin, mitä teimme kankaanpainon tunneilla ensimmäisessä opiskelujaksossa.

Oppitunteja oli yhtenä päivänä viikossa ja kurssin aikana saimme tehtyä luokkaan verhot ja painoseulan valotustekniikalla, omalla kuva-aiheella. Luokan verhoihin maalasimme vapaalla kädellä revontulimaiset kuviot Riikan luoman mallikuvan perusteella. Tämä mallikuva piirrettiin kangasliidulla mustalle verhokankaalle ja jokainen raita tehtiin määrätyllä värillä jatkuvuuden takaamiseksi. Verhoista tuli ihan kivat, ne eivät tosin vielä roiku ikkunassa.

Painoseulaa varten osa meistä (kuten minä) oli tehnyt jo viime vuonna kehikot puutöissä kun harjoittelimme erilaisten liitosten tekoa alajyrsimellä. Näihin kehikoihin pingotimme seulakankaan nitomalla. Seulakankaan molemmin puolin levitettiin tasaisesti valoherkkää emulsiota. Tämä tehtiin TKTO:n pommisuojassa, koska emulsio oli äärimmäisen herkkää luonnonvalolle. Sille altistuessaan se alkaa samantien tummua ja jää pysyvästi seulakankaaseen.

Painokuva ja kangasmateriaali jolle kuvan tahtoi painaa oli tehtävä/hankittava itse. Kävin eräs vkl sinikeltaisessa helvetissä hakemassa muutaman metrin pellavakangasta. Haaveilen paneeliverhoista johonkin tulevaisuuden kotiini, nyt oli mahdollisuus toteuttaa niistä yksi. Kuvan piirsin itse minulle rakkaasta aiheesta, lukemisesta. Kuvan piti olla täysin mustavalkoinen ja viivojen tarpeeksi selkeitä ja paksuja, jotta valotus onnistuu hyvin. Kuvista otettiin 2-3 kalvokopiota ja teipattiin päällekkäin. Valotusemulsion kuivuttua pommisuojan uumenissa täysin, aseteltiin kuva-aihe seulakankaan päälle (peilikuvana) ja valotettiin UV-lampun alla kymmenisen minuuttia.

Valotuksen jälkeen seulaa huuhdeltiin haalealla vedellä ja hangattiin tiskiharjalla niin kauan, että kuva-aihe tuli kunnolla näkyviin. Valotus aiheutti painoseulalle sen, että mustat osat eivät antaneet emulsion "palaa kiinni" seulakankaaseen. Kuvan tultua esiin jätettiin seula kuivumaan. Kuvien painaminen tapahtui levittämällä hiukan painoväriä seulan sisäpuolelle sen alaosaan ja levittämällä väriä joka puolelle seulaa ikkunalastan avulla. Valmiin kuvan annettiin kuivahtaa ja kuvan lopullinen kiinnitys ja pesunkestävyys taattiin silittämällä kuvia muutaman minuutin ajan keskilämpöisellä silitysraudalla.
Koko homma oli kaikenkaikkiaan todella hauskaa ja helppoa, suosittelen jos voitte esim. työväenopiston kurseilla tehdä oman valotuskaavion. Lisätietoa saa myös nettisivuilta http://www.emotuotanto.fi

Kuva-aiheeni kalvolle siirrettynä

Painoseula kuivumassa valotuksen ja huuhtelun jälkeen

Ruudukon luominen ompelulankaa pingottamalla  auttoi painamaan kuvat suoraan linjaan

Tästä se lähti...

Ensimmäinen kuva

Työskentelin sik-sakkia, jottei kehikko sotkisi märkää maalia

Valmis verho

Jos täytätte mun designlasini...

Saas nähdä, kuinka Millan käy, kun yritetään tehdä realistisen näkösiä laseja eräänlaisena läpipiirtona. Alkuperäinen kuva kopioitiin ensin silkkipaperin kiiltävälle puolelle. Mattapinta käsiteltiin tämän jälkeen liidulla ja kuva piirrettiin uudestaan samoja viivoja pitkin värilliselle paperille. Väritys on hankalin: miten tehdä tarpeeksi kevyesti, jottei lasi ala näyttää muovilta tms.?

Oli myös kiva käydä kirkolla katsomassa uusia maalauksia. Lehtikuvissa ne näyttivät aivan hirveiltä, yksittäisinä kun olivat. Kokonaisuutena maalauksissa on paljonkin järkeä. Koen jopa oppineeni jotain siellä :)

Sitten voisi vähän urputtaa: miksei opon ja luokanvalvojien välinen viestintä toimi? Se oli oikeastaan ainut aihe tänään opontunnilla ja siihen Leila vastaili aika ympäripyöreästi. Kuulosti hiukan siltä, että joko Leilaa vielä dissataan tai sitten hän itse ei osaa ns. olla vielä uusissa piireissä. Ikävä kyllä kouluttaminen on melko naisvaltainen ala (varsinkin artesaanikoulutukset) ja naisvaltaisista aloista on ainoastaan huonoja kokemuksia meikäläisellä. Mitä tähän asti on nähnyt kesä- ym. töissä niin kaikista puhutaan pahaa ja ollaan melko kettumaisia ainakin sille yhdelle, joka ei lähde siihen peliin mukaan. Tästä yhteishengen puutteesta kärsivät työntekijöiden lisäksi ne, joita varten nämä ihmiset työtä tekevät. Tässä tapauksessa me oppilaat.

Eikä Ikeanreissullekaan mahtunut kuin 8. Sitä tosin ei kerrottu missään vaan Anulle sanottiin melkolailla kiertoilmaisu termistä *K.V.G., kun hän ihmetteli asiaa puhelimessa. Nyt kuitenkin ollaan seuraavalla reissulla jonotuslistalla sitten. Huomenna plastoliinikaupoille, jipii!

(*Kato V*ittu Googlesta)

sitä samaa

Kulttuuritiedollinen sekä perspektiivinen maanantai seurasi viikonloppua. Esihistorian ihmiset ja heidän tapansa sekä uskomuksensa käytiin läpi ylimalkaan, tarkempia tietoja kustakin osiosta tulevaisuudessa. Ehdimme myös raapaista keskiajan asioita hyvin pintapuolisesti. Huomenna luvassa opintoretki Pyhän Olavin keskiaikaiseen kirkkoon ja perehtymistä sen maalauksiin ja kaikkeen muuhun jännään, mitä opas meille kertoo.

Iltapäivällä Mauri kävi läpi mitä artesaanin koulutus pitää sisällään. Jostain kumman syystä ei ollut tulostanut meille kaikille omaa kopiota virallisista "tavoitepapereista" tai mitä ne nyt oikeesti on nimeltänsä. Eihän se ollutkaan kuin tosi paksu nivaska, jonka teksti toisti itseään. (Vaihtuu muuten kirjotuskieli aina tässä puolivälissä, kun ei osaa tai oikeesti tarvi olla nii virallinen. Katoo se tatsi siihen). Kun oli sitte kerrottu, että mitä tavoitetta kohti on pyritty tässä jo pari viikkoa niin treenattiin ah, niin ihanaa, perspektiiviä. Oikee kuohahtaa kun ajatteleekin sitä sanaa. En tiedä mikä on, tai siis tiedän: pää umpiluuta, mutten vaan osaa! Ärsyttää kun jotkut onnistuvat samantien ja itellä se on sitä, että opin yhden pienen osion kerrallaan ja teen kaiken muun väärin, kunnes kehtaan kysyä ja opin toisen pienen osion. Ehkä niistä osioista tulee yksi selkeä kokonaisuus tämän viikon aikana. Toivossa on hyvä elää.

Sit bongattiin Minnan ja Anun, (meinasin muuten ihan väkisin kirjottaa "Manun"), kanssa ilmoitus koulun kautta suoritettavasta reissusta Ikeaan. Sinne! Täytyy huomenna soittaa yhdyshenkilölle, ennenkuin sisustuspuoli varaa kaikki paikat. Käydä ovelasti katsomassa se numero ennen opontuntia ja soittaa välittömästi sen jälkeen. *muahahahahahahaha!*