Jakkara

Koivusta teimme koulussa jakkarat hiukan ennen joulua ja vielä vähän tammikuun puolella, (ainakin allekirjoittanut sai työn loppuun silloin). Istuinosa on viilutettua MDF:ää. Kädensija on tehty CNC -koneella, samoin kuin istuimen muoto, josta pyöristettiin terävät reunat hiomapaperilla pois (vaihtoehtoisesti jyrsimellä). Oma viiluni on pyökkiä ja koivuosat olen pintakäsitellyt valkoisella puuvahalla. Istuinosan pintakäsittelyt puolihimmeää puuvahaa.

Lähikuvaa jaloista (alh.) ja sivusarjoista. Jalkojen liitokset tehty talttaporalla. Sivusarjojen tapitukset tehty alajyrsimellä ja tapituskoneella + viimeistelty käsin

Käsijyrsin haukkasi tuolistani palasia, kun piti nuo reunalistojen ja kädensijan puupalojen ylimenevät osat ottaa pois... keskittyminen olisi ollut kaiken aa ja oo -__-' Autokitillä siitä sitten selvittiin

Kittauksien kuivuttua laitettiin istuinosa leveänauhahiomakoneesta läpi kunnes molemmin puolin oli tasainen pinta.

 Viilut liitettiin toisiinsa tuollaisella liimanauhalla. On kuin paperia, liima alkaa toimimaan kun kastellaan.
Sitten liimaa kauttaaltaan istuinosaan, viilut tukevasti päälle ja koko homma prässiin noin tunniksi.

 Kasausliimaus

Prässäyksen jälkeen jyrsittiin ylimenevät viilut pois ja otettiin CNC -koneella uudestaan muodot istuinosaan.

Istuin laitettiin vielä pari kertaa leveänauhahiomakoneen läpi, että suurin osa liimanauhasta lähtisi.

Loppu liimanauha hiottiin pois käsihiomakoneella

Tuolin runko kokoonpanon jälkeen

 Pintakäsittelyt puuttuvat (ja istuinosan kiinnitys)

Ta-daa!

*liihoti-liihoti* kippis!

Ystävänpäiväksi lähetin muutamalle ystävälle maukasta postia ja muistutuksen, että kyllä se kevät sieltä tulee...

"Perhonen lentää liihottaa, hyvää ystävänpäivää toivottaa!"

 Koulussa olen tehnyt asiakaslähtöisenä työnä meille kotiin baaritiskiä ruokapöydän tilalle. Vanhan pöytämme kansi jatkaa elämäänsä uuden tiskimme kantena, koska olen tällainen kierrätyshör-hör-hörhö. Ohessa olen tehnyt tällaisen kyltin tiskin kylkeen kiinnitettäväksi, laitetaan mahdollisesti vielä valot ympärille :)

Kyltin pohja on mustaksi petsattua mäntyvaneria, joka on käsitelty mehiläisvahalla. Coctail -lasi on MDF:ää jonka lehtisahasin muotoonsa ja maalasin koulussa valkoisella kalustemaalilla. Kyltin tekstit ja lasin yksityiskohdat tein kotona peiteväreillä ja pikaliimasin lasin paikoilleen.

Kuvat kyltistä salamalla ja ilman

Häälava (eli joulun jälkeenkin on ollut koulua..)

Joululomilta palatessa tarkoituksenani oli tehdä toinen fondeistani. Opintosuorituksiin kuuluu tosiaan tehdä kaksi, vähintään kaksi neliömetriä isoa taustamaalausta, kaupunkikuva sekä maisema. Löysinkin sopivan kaupunkikuvan, muokkasin ylimääräiset pois ja aloin luonnostella. Parin viikon jälkeen Mauri ilmoitti tarvitsevansa lavan omiin häihinsä, jonka päällä olisi myös hääparin pöytä. Lavan piti näyttää kiviseltä ja styrox -kivipylväät ja -lohkareet otettaisiin pitkästä aikaa ulkovarastosta hyötykäyttöön. Hommaan nakitettiin Joel, Meri-Tuulia ja minut.

Hääparin pöydäksi Mauri halusi luokan kaksipaikkaisen sohvan, joka on nähnyt jo elämää autonpenkkinä. Sohvaan piti rakentaa ja kiinnittää kaksi pöytää, jotka voisi tarpeen tullen taittaa pois tieltä. Joel otti pöytien suunnittelun ja rakennuksen kontolleen. Minä päätin huolehtia itse lavasta ja Meri-Tuulia muokkasi kivenlohkareita tarkoitusperiimme sopivimmiksi sahaten osaa pienemmiksi ja harsottaen sekä maalaten uudestaan. Hän teki myös pari uutta kiveä lisää.

Ensimmäisenä haimme styrox -kivet ulkovarastosta voidaksemme päättää miten ne sommiteltaisiin lavan taustalle. Tässä vaiheessa Mauri ei vielä ollut varma tahtoisivatko he (hän ja morsian, Riina) lavan taustalle myös fondin tai kivien lomaan köynnöskasveja joten katsoimme myös pari fondimahdollisuutta sekä haimme muovikasvit alas parvelta. Valmiissa fondeissa ei ollut kuitenkaan mitään täysin värimaailmaltaan tai tunnelmaltansa sopivia vaihtoehtoja, joten päädyttiin pelkkään kivimuuriin. Paria kasvia kokeiltiin ujuttaa sopivasti kivenrakoihin mutta muovia kun olivat, niin typerältähän se vähän näytti.

"Tekiskö jonkun portin..."

Häät viidakkotemppelissä, njää.

Itse lava oli oiva esimerkki kierrätyksestä. Käytin lastu- ja MDF -levyjä joita toinen porukka oli käyttänyt omassa lavassaan messuilla Lahdessa. Lastulevyrakenteen päälle käytin viime vuoden luokkaremontista tuttuja ylijääneitä lattialaattoja, jotka maalasin kiven näköisiksi ja lakkasin uudestaan. Lavan suunnitteluvaiheessa minulle kävi vähän vanhanaikaisesti. Tein pikaisen luonnoksen ja laskin mitat ja kulmat mielestäni oikein. Sitten vain sirkkelille ja kokoamaan! Unohdinpa sitten siinä loistavuuksissani vähentää parista kappaleesta kahden levynpaksuuden verran. Sirkkelin ja työtilan väliä rampatessani sain lavan pystytykseen kulumaan aikaa yhden ylimääräisen päivän.. Maurin lopullinen kommentti meni jotenkin niin, että melkoinen häkkyrä, mutta kunhan koossa pysyy ja näyttää lattialaattojen kanssa hyvältä niin samapa tuo. Yhdyn tähän mielipiteeseen.

 

 

 

 

 

Lattialevyjä ei tarvinnut kuin vähän sahailla oikeaan mittaan, hioa, maalata, lakata ja ruuvata paikoilleen.

Oikean värinen ja lakattu "kivilattia"

 Pystytyksestä jouduin lähtemään kesken, olin sopinut samalle päivälle muuta menoa ottamatta huomioon Murphyn lakia: pääsimme aloittamaan pystytyksen noin tuntia myöhemmin kuin mitä alunperin oletimme. Näin ollen en ehtinyt olla paikalla tekemässä ja auttamassa kuin hetken.

Hirvenoksennus

Otsikko ei tuo kauniita mielikuvia, muttei kuulukaan. Homman nimi oli siis tämä: joku ylempiluokkalaisista on tehnyt aikasempina vuosina saksanhirvipatsaan valkoisella puvulla. Tämä hirvi on nyt tilattu amiksen tiloihin ja sille tahdottiin kesäpuku ja jalusta. Minna sai tehtäväkseen kesäpuvun maalauksen ja minä kävin jalustan kimppuun Anun kanssa. Sopivat mitat päätettyämme (mallasimme styroxpaloilla, joiden päälle hirvi laitettiin) aloimme etsiä materiaalia. Osastolla oli joutilaita MDF- sekä lastulevynpaloja, jotka sirkkelöimme oikeaan mittaan. Teimme vielä vanerista tukipuut jalustan sisään. Saattoivat tulla hieman tiheään, mutta ainakin kestää jos joku (amis) siihen päättää istua. Osat ruuvattiin toisiinsa kiinni ja kittasimme saumat ja ruuvinreiät piiloon.
Sen jälkeen kitattiin hiukan lisää. Teimme jalustaan epätasaisen röpyliäisen pinnan, koska hirven pinta ei ollut sieltä tasaisimmasta päästä. Näin osat ovat keskenään tasapainossa. Maalasimme kuivuneen kittipinnan okrankeltaisella ja oranssiin sävytetyllä okralla töpöttäen. Tässä kohtaa jalusta näytti oksennukselta. Lisäsimme veteen ohennettua mustaa ja saimme jalustasta hyvän. Tällä hetkellä hirven jalkojen sisällä törröttää harjanvarrenpalat uretaanilla kiinnittettynä. Kyseessä ovat siis tukipuut ja uretaanin annetaan kuivua huomiseen. Sitten poraamme jalustaan reiät ja laitamme hirven pystyyn ja toimitamme pihan poikki toiseen rakennukseen.

24.9. (to)

Kuution millittäistä sahausta. Oli myös porausta, ruuvausta, liimausta, hiontaa sekä kittausta. Opin, että malttia siihen ruuvaamiseen, kunnolla tehty on aina paras nimim. Kipinöitä hiottaessa :/ Sain myös kaverien suunnalta noottia, kun en ole ajoissa, aina jonkun 4-7 min myöhässä tulen. Hokasin tässä, että viimeiset 12 vuotta on ensimmäinen tunti alkanut 8.10, nykyään se alkaa tasan 8. Olen väärässä aikavyöhykkeessä o.O

Astetta parempi versio Niken temppelistä. Nike oli antiikin Kreikan voiton jumalatar ja yksi hänelle rakennetuista temppeleistä sijaitsee tosiaan Ateenan akropoliksessa. Akropolis on nimensä mukaisesti linnavuori, jolta käsin puolustauduttiin mereltä saapuvia vihollisia vastaan. Akropoliksen rakennukset ovat noin kaksi ja puolituhatta (2 500) vuotta vanhoja.

17.9. (to)

Apulantapäivä oli henk. koht. kun tehtiin puukässässä semmosia kuutioita ja ruokailusta eteenpäin päässäni soi Mato. Turunen vaihtoi eilen neljän tunnin ajan uutta terää sirkkeliin ja niimpä sen mitat heittivät n. millillä. Neljä tuntia kului siksi, että konehan on digitaalinen ja vaatii uudet asetukset ohjekirjasta mallia katsoen osien vaihdon jälkeen... Ärsyittävää. Jäi vielä sitten tekemättä übertarkat millin kahden sahaukset kuutionpaloista, kun oli jonoa. Aiheutti siis päänvaivaa muillekin se pieni heitto. Onneksi voi kaverien kanssa sitten höpötellä ja katsella kun he jo poraavat reikää omiin kuutioihinsa.

Kuution mitat ovat muuten 150*150*150 (mm). Käytän vinoviivoitusta mainosrahojen toivossa :D Tylsäilen nyt, kun Minna ja Anu kävivät pikaisesti kahvilla ja menivät koteihinsa väsäämään Akropolisjuttuja sekä siivoamaan. Itseä himottaisi leikkiä taas SketcUpilla, mutta ehkä pitäisi tehdä jtn tärkeämpää, kuten Akropolista...