7 vuotta sitten
keskiviikko 9. marraskuuta 2011
Jälki jää: tiiliseinä
Paulan kanssa rykäistiin viimeisinä rakennuspäivinä vielä tiiliseinä kujan ja metsän välille kun yhtäkkiä joku muisti, että sellainenkin olisi tarpeen. Maalasin kaksi 8mm paksua vanerilevyä molemmin puolin harmaaksi (saumalaasti) ja vedin pistosahalla reunat. Seinän piti näyttää siltä ,että siihen oli murrettu aukko. Tämän jälkeen teimme paulan kanssa useamman sata kappaletta standarti -tiiliskiven kokoisia paloja 4mm paksusta vanerista, maalasimme niitä tiilenpunaisiksi ja laitoimme rakennusliimalla sopivin välein kiinni vanerilevyihin molemmin puolin. Yläreunaan tehtiin vielä yksi irrallinen soiro "tiiliseinää" joka kiinnitettiin paikoilleen paikan päällä Pirkkahallissa. Ihan siedettävän näköinen tuli.
| tiiliä |
torstai 20. lokakuuta 2011
Jälki Jää: puunkannot
Messuosastolle tuli siis kaupunkislummin lisäksi "luontopuoli", metsätyyppinen ratkaisu. Tein sinne kaksi kantoa, joista toisen sisään laitettiin yksi kultaseppien koruista pleksin alle ihasteltavaksi. Ensimmäisen kannon tein yksin, mutta Paula ja Tomi auttoivat "vitriiniversion" tekemisessä sekä irtojuurien väsäämisessä. Kiitos! Riikka oli näissä metsäjutuissa paakoordinaattorina ja ainoat toiveet häneltä tulivat lähinnä kantojen kokoluokasta, muuten sain vapaat kädet. Se ikävä kyllä sitten näkyikin työn jäljessä...
Tukirakenteena kannoissa on tavallinen kanaverkko. Tämän jälkeen on lisätty yksi paperointikerros. Tekstuuria sain aikaan rakennusliiman ja parin erilaisen lastan ja savenmuotoilutyökalun avunlla. Eri maalisävyjä taisi olla kaikenkaikkiaan 5-7 ja ne levitettiin kukin omalla tavallaan. Mielessäni vilkkui koko ajan mielikuva männystä, mutta voidaan todeta, että se kuva nimenomaan vilkkui eikä ollut stabiili. Jos saisin tehdä tämän uudestaan, (muttei onneksi tarvitse, koska tämä Jälki Jää oli ehkä kamalin projekti ikinä), keskittyisin maalaamiseen huomattavasti paremmin, sävytyksestä lähtien. Nyt kävi näin.
Tukirakenteena kannoissa on tavallinen kanaverkko. Tämän jälkeen on lisätty yksi paperointikerros. Tekstuuria sain aikaan rakennusliiman ja parin erilaisen lastan ja savenmuotoilutyökalun avunlla. Eri maalisävyjä taisi olla kaikenkaikkiaan 5-7 ja ne levitettiin kukin omalla tavallaan. Mielessäni vilkkui koko ajan mielikuva männystä, mutta voidaan todeta, että se kuva nimenomaan vilkkui eikä ollut stabiili. Jos saisin tehdä tämän uudestaan, (muttei onneksi tarvitse, koska tämä Jälki Jää oli ehkä kamalin projekti ikinä), keskittyisin maalaamiseen huomattavasti paremmin, sävytyksestä lähtien. Nyt kävi näin.
| Runko |
| Paperointi |
| Rakennusliima ja kuviointi |
| Kuviointi kantojen päällä |
| Yksi valmiina, toisessa raksaliima |
| Varmaan kaikki osastolla kävivät hiplaamassa kantoja |
| "Oh, marvellous!" |
lauantai 8. lokakuuta 2011
Esineitä ATK-arvosanan saamiseksi
Jälki jää:n takia jouduimme olemaan pois Harrin tunneilta. Korvaukseksi piti tehdä SkethUpilla niin monta esinettä kuin oli tuntikertoja pois. Esineistä piti ottaa kuvat kolmesta eri kulmasta ja lähettää Harrin sähköpostiin. Taisin tehdä yhden ylimääräisen mutta eipä siihen kuole. Tässäpä nämä esineet.
Harri ilmoitti vastaussähköpostissaan, että kurssista tuli kolmonen, eli täydet. \o/
![]() |
| Keittiöjakkara |
![]() |
| Lipasto |
![]() |
| Lukulamppu ja pätkä johtoa |
![]() |
| Soutuvene |
![]() |
| Pariovet, joiden karmit eivät oikein onnistuneet |
Kankaanpainoa kera opettaja Kankaanpään
Parisen viikkoa koneellani on ollut erinäisiä teknisiä vaikeuksia, tahi sitten Googlella itsellään kun se ei ole päästänyt minua blogia päivittämään. Jälki jää -projektista viimeiset tiedot tulevat tänne piakkoin. Nyt kerron kuitenkin, mitä teimme kankaanpainon tunneilla ensimmäisessä opiskelujaksossa.
Oppitunteja oli yhtenä päivänä viikossa ja kurssin aikana saimme tehtyä luokkaan verhot ja painoseulan valotustekniikalla, omalla kuva-aiheella. Luokan verhoihin maalasimme vapaalla kädellä revontulimaiset kuviot Riikan luoman mallikuvan perusteella. Tämä mallikuva piirrettiin kangasliidulla mustalle verhokankaalle ja jokainen raita tehtiin määrätyllä värillä jatkuvuuden takaamiseksi. Verhoista tuli ihan kivat, ne eivät tosin vielä roiku ikkunassa.
Painoseulaa varten osa meistä (kuten minä) oli tehnyt jo viime vuonna kehikot puutöissä kun harjoittelimme erilaisten liitosten tekoa alajyrsimellä. Näihin kehikoihin pingotimme seulakankaan nitomalla. Seulakankaan molemmin puolin levitettiin tasaisesti valoherkkää emulsiota. Tämä tehtiin TKTO:n pommisuojassa, koska emulsio oli äärimmäisen herkkää luonnonvalolle. Sille altistuessaan se alkaa samantien tummua ja jää pysyvästi seulakankaaseen.
Painokuva ja kangasmateriaali jolle kuvan tahtoi painaa oli tehtävä/hankittava itse. Kävin eräs vkl sinikeltaisessa helvetissä hakemassa muutaman metrin pellavakangasta. Haaveilen paneeliverhoista johonkin tulevaisuuden kotiini, nyt oli mahdollisuus toteuttaa niistä yksi. Kuvan piirsin itse minulle rakkaasta aiheesta, lukemisesta. Kuvan piti olla täysin mustavalkoinen ja viivojen tarpeeksi selkeitä ja paksuja, jotta valotus onnistuu hyvin. Kuvista otettiin 2-3 kalvokopiota ja teipattiin päällekkäin. Valotusemulsion kuivuttua pommisuojan uumenissa täysin, aseteltiin kuva-aihe seulakankaan päälle (peilikuvana) ja valotettiin UV-lampun alla kymmenisen minuuttia.
Valotuksen jälkeen seulaa huuhdeltiin haalealla vedellä ja hangattiin tiskiharjalla niin kauan, että kuva-aihe tuli kunnolla näkyviin. Valotus aiheutti painoseulalle sen, että mustat osat eivät antaneet emulsion "palaa kiinni" seulakankaaseen. Kuvan tultua esiin jätettiin seula kuivumaan. Kuvien painaminen tapahtui levittämällä hiukan painoväriä seulan sisäpuolelle sen alaosaan ja levittämällä väriä joka puolelle seulaa ikkunalastan avulla. Valmiin kuvan annettiin kuivahtaa ja kuvan lopullinen kiinnitys ja pesunkestävyys taattiin silittämällä kuvia muutaman minuutin ajan keskilämpöisellä silitysraudalla.
Koko homma oli kaikenkaikkiaan todella hauskaa ja helppoa, suosittelen jos voitte esim. työväenopiston kurseilla tehdä oman valotuskaavion. Lisätietoa saa myös nettisivuilta http://www.emotuotanto.fi
Oppitunteja oli yhtenä päivänä viikossa ja kurssin aikana saimme tehtyä luokkaan verhot ja painoseulan valotustekniikalla, omalla kuva-aiheella. Luokan verhoihin maalasimme vapaalla kädellä revontulimaiset kuviot Riikan luoman mallikuvan perusteella. Tämä mallikuva piirrettiin kangasliidulla mustalle verhokankaalle ja jokainen raita tehtiin määrätyllä värillä jatkuvuuden takaamiseksi. Verhoista tuli ihan kivat, ne eivät tosin vielä roiku ikkunassa.
Painoseulaa varten osa meistä (kuten minä) oli tehnyt jo viime vuonna kehikot puutöissä kun harjoittelimme erilaisten liitosten tekoa alajyrsimellä. Näihin kehikoihin pingotimme seulakankaan nitomalla. Seulakankaan molemmin puolin levitettiin tasaisesti valoherkkää emulsiota. Tämä tehtiin TKTO:n pommisuojassa, koska emulsio oli äärimmäisen herkkää luonnonvalolle. Sille altistuessaan se alkaa samantien tummua ja jää pysyvästi seulakankaaseen.
Painokuva ja kangasmateriaali jolle kuvan tahtoi painaa oli tehtävä/hankittava itse. Kävin eräs vkl sinikeltaisessa helvetissä hakemassa muutaman metrin pellavakangasta. Haaveilen paneeliverhoista johonkin tulevaisuuden kotiini, nyt oli mahdollisuus toteuttaa niistä yksi. Kuvan piirsin itse minulle rakkaasta aiheesta, lukemisesta. Kuvan piti olla täysin mustavalkoinen ja viivojen tarpeeksi selkeitä ja paksuja, jotta valotus onnistuu hyvin. Kuvista otettiin 2-3 kalvokopiota ja teipattiin päällekkäin. Valotusemulsion kuivuttua pommisuojan uumenissa täysin, aseteltiin kuva-aihe seulakankaan päälle (peilikuvana) ja valotettiin UV-lampun alla kymmenisen minuuttia.
Valotuksen jälkeen seulaa huuhdeltiin haalealla vedellä ja hangattiin tiskiharjalla niin kauan, että kuva-aihe tuli kunnolla näkyviin. Valotus aiheutti painoseulalle sen, että mustat osat eivät antaneet emulsion "palaa kiinni" seulakankaaseen. Kuvan tultua esiin jätettiin seula kuivumaan. Kuvien painaminen tapahtui levittämällä hiukan painoväriä seulan sisäpuolelle sen alaosaan ja levittämällä väriä joka puolelle seulaa ikkunalastan avulla. Valmiin kuvan annettiin kuivahtaa ja kuvan lopullinen kiinnitys ja pesunkestävyys taattiin silittämällä kuvia muutaman minuutin ajan keskilämpöisellä silitysraudalla.
Koko homma oli kaikenkaikkiaan todella hauskaa ja helppoa, suosittelen jos voitte esim. työväenopiston kurseilla tehdä oman valotuskaavion. Lisätietoa saa myös nettisivuilta http://www.emotuotanto.fi
| Kuva-aiheeni kalvolle siirrettynä |
| Painoseula kuivumassa valotuksen ja huuhtelun jälkeen |
| Ruudukon luominen ompelulankaa pingottamalla auttoi painamaan kuvat suoraan linjaan |
| Tästä se lähti... |
| Ensimmäinen kuva |
| Työskentelin sik-sakkia, jottei kehikko sotkisi märkää maalia |
| Valmis verho |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)





